Pohjantähti-köynnös

Suurin osa köynnösruusuista vaatii Suomen oloissa varsin lämpimän ja tuulensuojaisen kasvupaikan, sekä joko hiekansekaisen maaperän, tai hyvän salaojituksen, joka estää veden jumittumista niiden juurien tasolle. Ne tarvitsevat myös peiton, joka suojelee niitä pakkasilta.

Suomenköynnösruusu ’Pohjantähti’ on poikkeus niiden joukossa. Se on erittäin talven- ja tuulenkestävä, selviää mainiosti myös hieman savisemmassa hiesussa, ja sinnittelee hengissä (joskaan ei mitenkään henkeäsalpaavan rehevänä) pakkasten läpi jopa täysin ilman suojausta! Tämä on nyt tullut todistetuksi länsirannikon kakkosvyöhykkeellä sijaitsevassa PuuhaTarhassamme.

’Pohjantähti’ kuuluu Rosa beggeriana -ryhmään, jonka eri lajeja löytyy pääasiassa lähi-idästä Iranin, Afganistanin, ja Kazakstanin alueilta, sekä vieläkin idempää; Mongoliasta, Pakistanista, Intiasta ja Kiinasta. Niitä löytyy rinteiltä, ja laaksoista, sekä jokien ja teiden varsilta 900 – 2000 metrin korkeudesta, mikä osaltaan antaa niistä jalostetuille lajikkeille hyvän ennusteen selvitä pohjoisen kylmästä ilmastosta.

Pionien ystäville mainittakoon, että Rosa beggerianan edustajia esiintyy Kiinassa hyvin tyypillisesti Gansu:n maakunnassa, mistä ovat kotoisin myös ne pensas-/puupionit, joita länsimaissa kutsutaan Rockii-pioneiksi (niitä ensimmäisenä länsimaihin tuoneen kasvitieteilijä Joseph Rock:n mukaan).

• 

• 

• 

’Pohjantähden’ kukat ovat varsin pieniä, n. 2-3 cm, mutta yhdessä kukkatertussa on helposti toistakymmentä kukkaa (jopa enemmän). Kukat ovat enimmäkseen puolikerrottuja, eivätkä tuoksu ollenkaan. Pituutta tälle köynnösruusulle luvataan yleensä viidestä kuuteen metriin, joten siinäkin ominaisuudessa se poikkeaa suuresta osasta tarjolla olevia muita ruusuköynnöksiä, jotka eivät ihan niin pitkiksi veny.

• 

• 

’Pohjantähdellä’ on piikkejä varsissaan, mutta ei häiriöksi asti. Näiden piikkien avulla köynnös pysyy paikallaan kahdessa ruusukaaressamme, mutta tarvitsee kyllä kasvaessaan apua uusien versojen ohjauksessa kaarten suuntaan. Ohjaamme niitä koristelujen väleihin, ja pyrimme näin tasapainottamaan metallisia ruusukaaria (joita ei ole mitenkään ankkuroitu maahan, ja joista erityisesti toinen pyrkii kovalla myrskytuulella kaatumaan). ’Pohjantähti’ on erittäin nopeakasvuinen ja terve köynnös, joskin kirvoja se tuntuu ainakin meillä houkuttelevan. Mutta ne eivät ole onnistuneet vahingoittamaan kahta köynnöstämme, mikä kielii tämän lajikkeen erinomaisista geeneistä! Olemme kastelleet näitä köynnöksiämme pääasiassa vain erittäin kuumina kausina, joten luulen että kirvojen torjunnan ensiaskel saattaisi ensi vuonna olla niinkin yksinkertainen kuin säännöllinen kastelu – ainakin alkukesällä, jolloin kirvat saattavat kuumalla ja kuivalla ilmalla lisääntyä radikaalisti…

• 

• 

• 

Näihin köynnösruusuihin ei juurikaan ole meillä muodostunut marjoja, ja ne mitä ’Pohjantähteen’ yleensäkään muodostuu ovat tyypillisesti hyvin pieniä, n. 1 cm halkaisijaltaan. Kuten jo mainitsinkin, me emme myöskään suojaa näitä talven ajaksi – siitä huolimatta että ne sijaitsevat paikalla missä suoraan pellon yli puhaltavat pohjoistuulet pääsevät niihin vaikuttamaan. Siitä syystä olemme joka kevät joutuneet leikkaamaan pois paleltuneita oksia tai oksankärkiä. Sehän ei ole millään tavalla ideaali tilanne, ja nyt kun kahtena peräkkäisenä talvena menetimme lopullisesti yhden ’Pohjantähden’ (niitä oli alunperin neljä), olemme päättäneet pitää parempaa huolta näistä kahdesta, jotka meillä vielä on.

• 

• 

• 

Yllä olevissa kolmessa kuvassa näkyy hienosti, miten ’Pohjantähti’ kyllä kasvattaa uusia versoja joka vuosi – osan ihan alhaalta asti, osan ylempää oksista – mutta siitä huolimatta on nyt tarkoitus tehdä niiden elämästä helpompaa, ja hankkia ensi talvea varten niille nk. pakkaspeittoa. Tätä päätöstä on edistänyt myös se yksityiskohta, että viime syksynä satuin törmäämään köynnösruusu ’Flammentanz’:in pikkuisten taimien erittäin edulliseen tarjoushintaan, ja ostin niitä kaksi kappaletta menettämiemme ’Pohjantähtien’ tilalle noihin ruusukaariin. ’Flammentanz’ on upea, kirkkaanpunaisin ruusuin kukkiva köynnös, joka ei varmasti tule selviämään talvista ilman suojausta, joten nyt lienee siis aika hankkia sitä pakkaspeitettä.

Kaikki köynnösruusumme ovat myös tänä keväänä (2019) saaneet juurilleen uuden satsin erikoismultaa, joka on kehitetty nimenomaan ruusuja varten, sekä vähän extra-boostia kasteluveden joukkoon laimennettavasta ruusulannotteesta. Joten jos kaikki sujuu hyvin ja odotusten mukaan, viimeistään ensi kesänä saamme ihmetellä poikkeuksellisen reheviä köynnösruusuja ja runsasta kukintaa!

Tätä kirjoittaessani on juhannusviikonloppu juuri jäänyt taakse, mutta ’Pohjantähti’ kukkii jo täysin palkein. Sen kukinta kestää muistini mukaan vain parisen viikkoa – kolme, jos kuumuus ja helle eivät nopeuta kukinta-aikoja – mutta sen jälkivanassa alkaa kukkia tuo yllä olevassa kuvassa näkyvä vaaleanpunainen ruusu, joka on talomme edellisen omistajan peruja. Sen lajiketta emme tiedä, mutta tuoksu on kuin Chanel 5!!! Fantastisen viekotteleva, ”kaunis”, elegantti tuoksu. Tuo ruusu ansaitsee ehdottomasti oman artikkelinsa tänne blogiin, mutta sen kirjoittamisen aika ei ole ihan vielä… Ensin nautitaan ’Pohjantähdestä’, sekä juuri aukeavista pioneista!

(Edit: Myöhemmin selvisi, että tuo vaaleanpunainen on Mustialanruusu ’Minette’.)