Tukholman puutarhamessut, osa 4

Messupäivän loppupuolellakin näimme paljon innovatiivisia, kauniita, herttaisia ja hauskoja tuotteita, ja myös sellaisia, jotka tekivät ainakin minuun suuren vaikutuksen.

Nuoren taiteilija Emma Sjödin:n osasto oli yksi niistä, joita en ihan heti tule unohtamaan… Emma perusti vuonna 2008 yrityksen, minkä liikeideana oli tuoda Taide keskelle arkipäivää erilaisten sisustustuotteiden kautta. Kuvansa hän on toteuttanut lähinnä lyijykynätekniikalla tai akvarellimaalauksina, ja inspiraatio niihin on haettu luonnosta; kaikki kukkaset, perhoset ja erilaiset pörriäiset on tehty erittäin herkällä ja/mutta varmalla taiteilijan kädellä.

Myynnissä on lasinalusia, leikkuulautoja, keittiöpyyhkeitä, tyynyliinoja, sekä erikokoisia julisteita ja isoja kankaisia seinävaatteita (oheisissa kuvissa seinälle ripustettuina) jne., mutta suurimman vaikutuksen minuun taisivat tehdä nuo pieniruutuisten ikkunalasien peitoksi suunnitellut kankaiset ”ikkunansuojat”! Haastatellessani Emmaa, kävi ilmi, että ohuen läpikuultavan kankaan pinta on erikoiskäsiteltyä, jotta se heijastaa auringonvaloa ja -lämpöä takaisin ulospäin. Näin pienikin tupa pysyy kesähelteellä viileämpänä, samalla kun asukkaita suojellaan mahdollisten ohikulkijoiden katseilta (samaan tapaan kuin valoverhoilla), ja kaiken huipuksi sekä asukkaita että ohikulkijoita hemmotellaan mitä suloisimmillalla taidekuvilla… Lisää tuotteista löydät täältä: https://designemmasjodin.se/sv/

Tästä Lokista on merikaupunki Rauman kasvatin myös pakko mainita: merituulien ahavoimana ja vähän rähjäisenä se istuskeli niin hyväntuulisen oloisena paikallisen saaristoradion osastolla, pinkin pikku kaiuttimen päällä, jalka ”rengastettuna”, samalla kun taustalla soi kanavan kesäisen jammailevat tahdit… Se toi paikalle niin raikkaan tuulahduksen suolaveden tuoksua, että olisin mielelläni henkilökohtaisesti kiitellyt siitä kanavan radiotoimittajia – mutta he olivat juuri silloin tainneet lähteä ongelle…?

Messuilla oli myös muista Euroopan maista tulleita näytteillelaittajia. Tässä virolaisten puukäsitöiden (myös suurten, lapsille suunnattujen leikkipuistomaisten purjevene-kiipeilypurjeveneiden, leikkimökkien yms.) valmistajien humoristista ”pikkutuotantoa”. Oikean puoleisessa kuvassa on tietenkin… mikä? No, ilmiselvä vatupassi, vai mitä! Käykääpä vilkaisemassa näiden velmujen hauskoja isompia tuotteita: www.puukujurid.ee

Seuraava osasto kuului tanskalaiselle yritykselle, jonka nimeä en millään ilveellä saa enää selville. Tarkoituksena oli ottaa se mukaan tuohon kolmanteen kuvaan, sillä muistaakseni se luki tuolla seinällä aika ylhäällä, mutta… No, joka tapauksessa nämä ”strandkorb” -nimellä kulkevat katetut rantaistuimet ovat oikein perinteisiä malleja, joita tanskan tuulisilla merenrannoilla on käytetty iät ja ajat. Fantastisen ”hygge-kodikas” keksintö! Ulla-Brita ja minä aloimme ideoida minne muualle näitä voisi sijoittaa: järvilaiturille tietenkin, mutta myös puutarhaan, uima-altaalle, tai miksei vaikka olohuoneeseen. Tällainen ”ihmisenpesä” olisi aika suloinen paikka melkein missä vain!

Monen tunnin messuilun loppupuolella alkoivat näköjään aivotkin väsyä; näillä neljällä viimeisellä osastolla en enää huomannut ollenkaan ottaa mukaan kuviin tietoa siitä KENEN tuotteita tai kukkia kuvasin. Suuri anteeksipyyntö sekä näytteilleasettajille, että teille lukijoille!

Ensimmäisen kuvan juustonmyyjä kuitenkin asettui mielellään poseerausasentoon – vaikka samalla palveli toista asiakasta =) – ja kyllä: maistoin kuin maistoinkin tuota vihreää juustoa! Voin kertoa, että se oli ERITTÄIN miellyttävän makuista minun suussani. Kermaisan pehmeää juustoa, minkä mausteena oli muistaakseni oregano ja pesto. Fantastisen hyvä, yrttimäinen mutta pehmeä maku! Olisin halunnut ostaa SUURIMMAN kimpaleen kotiin viemisiksi, mutta kilohinta säikäytti…

Kaksi seuraavaa kuvaa kertovat siitä, että tuolla maailmalla on nyt ostettavana erilaisin koristekuvioin varustettuja muotteja, joiden avulla voi itse valaa (betonista, oletan) esimerkiksi käsienpesualtaita! En ole nähnyt vastaavia Suomessa, mutta toisaalta en ole pahemmin etsinytkään, joten on täysin mahdollista, että näitä on jo tarjolla lahden tälläkin puolella… Muotteja oli myös koriste-esineiden, lattialaattojen yms. tekoon.

Sitten olikin jo selkeästi aika lähteä ”kotia” kohti. Tämä selittää sen paniikin, mihin Pikku Pionisti ajautui; puutarhamessuilta poistuminen ilman kukan kukkaa on KERTAKAIKKIAAN KOHTUUTON VAATIMUS! Niinpä hän viime metreillään päätti antaa periksi heräteostokselle, joka yllätti täysin takavasemmalta: ”Ihmekukka” suoraan ruotsista käännettynä luki punaisessa kyltissä, yhdeksän juurakkoa/mukulaa hintaan n. 10 euroa.

En varmaankaan olisi kauheasti kiinnostunut tuollaisesta monivärisestä sekoituksesta, mutta kun kyltissä luvattiin sen kukkivan käytännössä katsoen koko kesän, ja myyntimies vielä sanoi että se tuoksuu oikein hyvältä, niin päätin päivän päättymisen kunniaksi antaa edulliselle houkutukselle periksi. Vasta kotisuomessa otin tarkemmin selvää siitä, mitä mukaan oli tarttunut: Mirabilis jalapaa, eli Mökinihmekukkia. Niiden erikoisuus ovat juuri nuo tuoksuvat ja hyvin moniväriset kukat, jotka aukeavat iltapäivällä ja lakastuvat seuraavaan aamuun mennessä. Mökinihmekukka on monivuotinen perenna, mutta juurakot (vai mukulat?) pitää ottaa talveksi varastoon. Kuivien, mustien porkkanoiden näköisiä olivat nuo juurakot, mutta mistäs Pikku Pionisti sitä tietäisi, kuuluuko niiden näyttää juuri siltä, vai ei… Parhaassa tapauksessa sain pikkurahalla miellyttäväntuoksuisen, monivuotisen muiston keväisistä Tukholman puutarhamessuista vuonna 2019!

Vielä viimeksi suuntasin takaisin Ruotsin Pioniseuran osastolle jättämään jäähyväisiä. Ja silloin tapahtui jotain mikä sähköisti koko kroppani päästä jalkoihin!!! Kävelin reittiä, jota emme olleet aiemmin kulkeneet, ohi osastojen, joita en ollut aiemmin nähnyt, ja yhtäkkiä tajusin ohittaneeni PENSASPIONIEN JUURAKOITA!!! Äkkiä askel takaisinpäin, ja varmistamaan, näinkö oikein…

Tällä pohjois-Ruotsin Jämtlandista saapuneella miehellä oli myynnissä kaikenlaisia erikoiskasveja, ja niiden joukossa mm. pioneja. Pensaspionit, joita hän möi oli kaikki vartettu Kiinanpionin, eli Lactifloran, paremmin pohjolan talvea kestävään juurakkoon. Lajikkeita taisi olla – ainakin siinä vaiheessa päivää – jäljellä viitisen erilaista, ja kun myyjä väen väkisin oli sitä mieltä, että kaikilla oli yhtä hyvät mahdollisuudet pärjätä suomalaisen Pikku Pionistin pihassa, valitsin tarjolla olleista ihan vain kukan ulkonäön perusteella lajikkeen ”Kao.”

Myöhemmin asiaa tutkiessani olen todennut, että taisi tulla valittua hurrrrrjan hieno lajike! Lehtien ja kukkien varret ovat punaiset, lehdet syvääään haaroittuneet tummat tai vähän harmahtavat, ja ikääntyessään suurten tuoksuvien kukkien terälehdet vaalenevat reunoiltaan ihmeellisen kauniisti. Tästä tulee varmasti yksi puutarhamme kohokohdista, jos vain osaan sen oikein istuttaa ja hoitaa. Taidan laittaa sen suorastaan pienen kummun päälle, jotta se saa ylpeillä Kukkulan Kuninkaana!!! Vai kuningattarena? Hmm… Mistä tulee nimi Kao? Jossain näin myös nimen Hua Wang; pionin vai kuvan jalostajan nimi? Tutkijantyötä pukkaa Puutarmarille!

Lopulta vaellukseni päätyi taas Ruotsin Pionistien luo. Pyynnöstäni sillä hetkellä paikalla olleet asettuivat vielä ryhmäkuvaan, ja lähettelivät iloisia terveisiä kolleegoille Suomeen! Jäähyväisten jälkeen olikin sitten aika jo ihan oikeasti lähteä kohti ”kotia.”

Messumatkani Tukholmaan oli oikein antoisa, hauska ja virkistävä. Kiitos siitä kuuluu erityisesti sisarelleni Ulla-Britalle, jonka luona taas kerran sain asustella viikonlopun verran, ja joka ehtymättömän kannustavana luonteena laittoi ”hynttyyt niskaan” ja lähti seurakseni tutkimaan oman varsinaisen intressipiirinsä ulkopuolelle jääviä messuja. Kertaakaan valittamatta hän jaksoi kävellä pitkiä käytäviä, ja pysähdellä milloin mitäkin saariston lokkilintua ihastelemaan. Urheiluhenkeä ja suomalaista sisua mallikkaimmillaan!!! Kiitos myös kaikille Ruotsin Pionisteille, jotka satsasivat omaa aikaansa ja energiaansa yhdistyksen hyväksi. Osasto oli oikein edustava, ja ystävämme siellä valmiita palvelemaan kaikkia kiinnostuneita. Suurkiitos! Ensi kertaan taas!

.

.

.

.

2 Comments

  1. Kiva neliosainen raportti Trädgårdsmässan’ilta!
    Kaikkea hyvää ja rakkaita kevätpäiviä sinne PuuhaTarhaan! 🌺☀️🌺
    U-B.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s